Nopeutetun maailmanlaajuisen kestävän kehityksen prosessin myötä EU:n vuonna 2024 käyttöön otetut uudet sähkökaapeleiden hiilijalanjälkimerkintämääräykset merkitsevät vihreän kaupan esteiden merkittävää kärjistymistä. Tämä käytäntö edellyttää, että kaikkiin EU:hun vietäviin kaapelituotteisiin on liitettävä koko elinkaaren -hiilidioksidipäästötestiraportti, joka kattaa esimerkiksi raaka-aineen louhinnan, tuotannon ja valmistuksen, kuljetuksen ja jakelun sekä jätteiden kierrätyksen. Tämä toimenpide on synergisoitu hiilirajojen mukauttamismekanismin (CBAM) kanssa ja sisällyttää ympäristökustannukset suoraan kansainvälisen kaupan hinnoittelujärjestelmään. Kaapeliteollisuudelle uudet määräykset eivät tarkoita vain iteratiivisia teknologisia standardeja, vaan myös muokkaavat maailmanlaajuisten toimitusketjujen kilpailulogiikkaa-ympäristön noudattamisesta on tulossa markkinoille pääsyn edellytys tuotteiden laadun ja hinnan kanssa.
Hiilijalanjäljen arvioinnin erityiset toteutustavat
1. Testausstandardit ja -menetelmät
Uudet EU-säädökset vaativat kaapeliyhtiöitä suorittamaan ISO 14067 -standardiin perustuvan koko elinkaaren hiilijalanjäljen arvioinnin, jossa keskitytään:
- Rajan määritelmä: Määritä selkeästi koko prosessialue kuparin ja alumiinin raaka-aineen louhinnasta, eristemateriaalien tuotannosta kaapelien kokoamiseen, kuljetukseen ja romun kierrätykseen.
- Tiedonkeruu: On tarpeen kvantifioida kunkin linkin energiankulutus (kuten elektrolyyttisen kuparin sähkönkulutus), kasvihuonekaasupäästöt (kuten SF6-eristyskaasun päästöt) ja jätehuoltotiedot.
- Laskentatyökalut: Suositeltu Ecoinvent-tietokannan tai GaBi-ohjelmiston käyttö varmistaaksesi, että tiedot ovat EU:n tuotteen ympäristöjalanjälkimenetelmien vaatimusten mukaisia.
2. Testausprosessi ja asiakirjavaatimukset
Yritysten on täytettävä vaatimustenmukaisuus noudattamalla seuraavia vaiheita:
- Näytteen valmistelu: toimita massatuotantoprosesseja edustavia kaapelinäytteitä ja liitä mukaan hiilitietolausunnot raaka-aineiden - toimittajilta;
- Kolmannen osapuolen sertifiointi: EU:n-akkreditoidun elimen suorittama testaus ja raportit, joissa on yksityiskohtaiset tiedot kokonaishiilijalanjäljestä, hotspot-analyysistä ja vähennysstrategioista.
- Merkin tunniste: Hyväksymisen jälkeen hiilijalanjäljen arvo ja sertifiointinumero on merkittävä kaapelin vaippaan tai pakkaukseen, ja muodon on oltava EU-ympäristömerkkistandardin mukainen.
3. Yhteiset haasteet ja ratkaisut
Datan jäljitettävyyden haaste: Pienet ja keskisuuret{0}}kaapeliyritykset kohtaavat usein datan menetyksen alkupään toimittajilta, mikä voidaan ratkaista ottamalla käyttöön vihreä toimitusketjun hallintajärjestelmä (kuten lohkoketjun jäljitettävyys);
Kustannushallinta: Testauskustannukset muodostavat noin 15-25 % vientikustannuksista. On suositeltavaa vähentää kokonaishiilen arvoa optimoimalla prosessia (kuten käyttämällä kierrätettyä kuparia) kustannusten laimentamiseksi.
Yritysten vastausstrategiat ja pitkän ajan{0}}arvo
EU-säädösten asettamien haasteiden edessä kaapeliyritysten on otettava käyttöön moniulotteisia strategioita säilyttääkseen markkinoiden kilpailukyvyn. Ensinnäkin teknologinen päivitys on ydinpolku, kuten vähän energiaa kuluttavien tuotantoprosessien (esim. jatkuva valu- ja valssaustekniikka) ja ympäristöystävällisten materiaalien (esim. halogeeni-paloa hidastava-vaippa) käyttöönotto hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi niiden lähteellä. Toiseksi toimitusketjun uudelleenjärjestely on ratkaisevan tärkeää, sillä yritykset asettavat etusijalle ISO 14064 -sertifioidut raaka-ainetoimittajat ja luovat hiilitiedon jakamismekanismeja varmistaakseen jäljitettävyyden päästä{12}}päähän. Lisäksi sertifiointisuunnittelua on edistettävä, mikä edellyttää hiilijalanjäljen merkitsemisen lisäksi samanaikaista EU:n pakollisten sertifikaattien, kuten CE:n ja RoHS:n, noudattamista, jotta voidaan estää tilausten menetys viivästyneen vaatimustenmukaisuuden vuoksi.
Pitkällä aikavälillä nämä toimenpiteet tuovat yrityksille vihreää kilpailuetua. Toisaalta hiilijalanjäljen optimointi vähentää tulevien hiilidioksidiverojen riskiä; toisaalta EU:n standardit täyttävät tuotteet saavat todennäköisemmin vihreitä julkisia hankintoja (GPP) ja luovat kestävän tuotekuvan premium-markkinoilla. Esimerkiksi johtava kaapelivalmistaja muutti tuotantolinjansa aurinkosähköllä, mikä pienensi tuotteidensa hiilijalanjälkeä 30 % alle alan keskiarvon ja voitti siten onnistuneesti tarjouksen saksalaisesta merituulivoimahankkeesta. Siksi ympäristövaatimusten noudattaminen ei ole vain kustannuserä, vaan strateginen investointi EU:n markkinoiden avaamiseksi.
